Joensuun evankelisluterilaiset seurakunnat

Joensuun ensimmäinen väliaikainen kirkko otettiin käyttöön vuonna 1851. Samalla katsotaan alkaneen kolme vuotta aiemmin perustetun kaupungin evankelis-luterilaisen seurakuntatoiminnan, vaikka seurakunnallisesti oltiinkin vielä Kontiolahden seurakunnan alaisia.

Vuonna 1918 toteutunut seurakuntajako teki Joensuusta kuitenkin itsenäisen seurakunnan. Lähinaapuri, Pielisensuun seurakunta, oli ehtinyt aloittaa itsenäisen toiminnan jo muutamaa vuotta aiemmin, vuonna 1915.
Kun Joensuun kaupunki ja Pielisensuun kunta vuonna 1954 yhdistyivät, siirtyivät nämä kaksi seurakuntaa yhteistalouteen seuraavan vuoden alusta. Vuonna 1956 seurakuntien uudeksi rajaksi määriteltiin niiden keskellä virtaava joki. Tässä yhteydessä Pielisensuusta liitettiin Joensuuhun kaikki joen läntiselle puolelle jääneet alueet. Pitkälti näistä alueista muodostui puolestaan vuonna 1983 Rantakylän seurakunta.

Kirkkolain mukaan saman kunnan alueella olevien seurakuntien on muodostettava seurakuntayhtymä. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. Niinpä vuoden 2005 vaihteessa Joensuun evankelis-luterilaiseen seurakuntayhtymään saatiin kuntaliitoksen myötä uusi seurakunta, Vaara-Karjala, jonka muodostivat Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran yhdistyneet seurakunnat.

Vuoden 2009 alun kuntaliitoksen yhteydessä yhtymään liittyi jälleen kaksi uutta seurakuntaa, Enon ja Pyhäselän seurakunnat. Tuolloin yhtymän seurakuntien yhteinen jäsenmäärä kasvoi noin 55 800 (2009) seurakuntalaiseen.

Seurakuntayhtymän tehtävänä on vastata seurakuntien taloudesta ja yhteisistä työmuodoista. Joensuussa näitä yhteisiä työmuotoja ovat keskusrekisterin ja puhelinvaihteen lisäksi viestintä, yhteinen sielunhoito (sairaalasielunhoito ja kehitysvammaistyö), yhteinen kasvatus (oppilaitostyö ja erityisnuorisotyö) ja perheneuvontakeskus. Lisäksi yhteisesti hoidetaan erilaisia projekteja ja järjestetään valtakunnallisia tapahtumia.